Kolme viikkoa sitten Bryssel hiljeni. Metrot pysähtyivät ja kadut tyhjenivät ihmisistä, kun Brysselin alueen terroriuhka nostettiin korkeimmalle tasolle. Suosittuja turistikohteita kiersivät turistien sijaan raskaasti aseistetut sotilaat.
Mediassa tilannetta verrattiin jopa sotatilaan. Sotatilasta ei kuitenkaan ollut kyse. Tunnelma kaupungissa oli epätodellinen. Vaikka ihmiset pysyivät kodeissaan, ei voi sanoa, että kaupunkia olisi leimannut pelon ilmapiiri. Päällimmäisenä oli tunne, että näin ei voi jatkua pitkään.
Työ Euroopan parlamentissa jatkui heti seuraavana maanantaina normaalisti, mutta tiukennettujen turvatoimien alla. Vaikka terroriuhka on yhä olemassa, Bryssel elää jo normaalia suurkaupungin elämäänsä.
Nyt Euroopassa keskustellaan, kuinka terrorismia voidaan torjua. Yhtä vastausta ei ole ja työ vaatii pitkäjänteisyyttä. Tehokkaampi tietojenvaihto eri maitten viranomaisten kesken on yksi tärkeimmistä keinoista.
Yksi Brysselin alueen 19 kunnasta, noin 95 tuhannen asukkaan Molenbeek, nostettiin nopeasti Pariisin iskujen jälkeen tikunnokkaan. Molenbeek on nimetty terrorismin keskukseksi.
Miten on mahdollista, että vain muutaman kilometrin päähän Euroopan unionin instituutioitten rakennuksista on päässyt syntymään terrorismin keskus? Tieto ei ole kulkenut edes Belgian viranomaisten välillä.
Syyllisten etsiminen on nyt kuitenkin turhaa. On keskityttävä ihmisten turvallisuuden takaamiseen. Eurooppalainen tietojenvaihto on tärkeää, mutta ensin jokaisen valtion on pantava asiat kuntoon omassa maassaan.
Ensimmäinen kysymys on ollut, että mistä terroristit tulevat? Oikeampi kysymys olisi kuitenkin, mikä ajaa ihmisen terroritekoihin? Miksi mieli muuttuu ja miksi tavallisesta ihmisestä tulee terroristi?
Ääri-islamismi ei yksin selitä terrorismia. Pariisin iskun toteuttaneet terroristit olivat ennen radikalisoitumistaan hyvin maallistuneita nuoria miehiä.
Belgian ja Ranskan televisioissa on haastateltu ihmisiä, jotka ovat tunteneet terrori-iskujen tekijät. Kaikki ovat olleet ihmeissään. Miten on mahdollista, että päällisin puolin normaalilta vaikuttava ihminen on päätynyt terroristiksi?
Sotilaat Euroopan kaupunkien kaduilla eivät ole kestävä ratkaisu terrorismin ennaltaehkäisemiseen. Terroria ei lopeteta asein. Meidän on katsottava pintaa syvemmälle ja pureuduttava niihin syihin, jotka ajavat tavallisia nuoria ihmisiä äärimmäisiin tekoihin.
Tähän asti on puhuttu lähinnä vain poliisi- ja turvallisuuspalveluista. Toimivaan yhteiskuntaan kuuluvat myös kaikkien saatavilla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut, työllisyyspalvelut, nuorisotyö ja mahdollisuus koulutukseen.
Toimivat julkiset palvelut ovat merkittävä tekijä syrjäytymisen, ja sitä kautta radikalisoitumisenkin, ehkäisemisessä. Perusedellytys on kuitenkin rauhan saaminen Syyriaan ja konfliktialueille.